Ei vaan kiinnosta tarpeeksi

Oon lipsunut tällä viikolla aika urakalla. Syynä luultavasti liian pitkään jatkunut liian alhainen kalorinsaanti.

Koko viikon mun on tehnyt mieli Wiener Nougateja, kun en ole niitä vielä maistanut. Alkuviikosta asti on vaivannut myös mielialojen heittely, uskomaton väsymys ja ketutus. Keskiviikkona sitten tankkailin, kun työt jatkuivat vielä torstaihin enkä olisi muuten jaksanut. Silloinkin teki kamalasti mieli noita herkkuja, mutta tein viisaan päätöksen ja sen sijaan tankkailin: Eihän keho kaipaa herkkuja, ne tekevät vaan hallaa. Hiilihydraatteja keho siinä vaiheessa kaipasi.

Herkkuhimo ei lähtenyt. Lauantaina multa lähti sitten kontrolli. Ei vaan kiinnostanut tarpeeksi pidättäytyä. En nykyään osaa katua syömisiäni, joka on mielestäni vain hyvä asia. Tuon katumuksen puutteen takia aloitin päivällä syömällä pari karkkia ja keksin, joka ei ole paha. Vanhempien luona kuitenkin lähti kontrolli totaalisesti ja söin ihan tajuttoman määrän suolapähkinöitä, eli kaikkea muuta kuin sitä hiilihydraattia. Söin kuitenkin sen lisäksi gluteenittomia leipiä erilaisilla sukulaisten tekemillä hilloilla, kuten karviais-vaniljahillolla. <3

Ja mites kävikään illalla, pitihän ne Wiener Nougatit saada. :D Mutta en edelleenkään kadu! Olivat nimittäin parhaita karkkeja tai herkkuja, mitä olen koskaan syönyt.

Eilisen takia mulla on aika öklö olo. Ei tee mieli mitään ruokaa. Ajattelin syödä tänään sen verran kun tekee mieli, terveellistä ruokaa. Huomenna sitten palaan ruotuun. Ajattelin pitää seuraavan tankkauspäivän vasta itsenäisyyspäivänä, jos on tarvetta tai halua. Olen kuitenkin nyt tarpeeksi korkeilla kaloreilla, varsinkin kun sali on ensi viikonkin bännissä tai erittäin kevyttä nyrjähdyksen takia.

No mutta itse aiheeseen. Pohdiskelin, miksi tää viikko meni näin. Sehän johtuu vain siitä, että mua ei kiinnosta tarpeeksi.

Olen tällä hetkellä niin tyytyväinen mun kehoon, kun voin omassa tilanteessani olla. Ainoa vaan, että lihaa saisi tietysti olla enemmän. Mutta koska olen tyytyväinen, ei mua kiinnosta tarpeeksi pudottaa enempää. Ja hei, en muuten vielä dieettiä aloittaessa ollut tyytyväinen, vasta nyt olen. Vatsaa ei ole enää juuri mitään, veikkaisin että 5 kiloa ja alkaisi vatsapalikat paistaa. Turvotustakaan ei ole vähäisemmän syönnin vuoksi. Laitoin eilen vaakaan patterit ja kokeilin aamupainon; se oli tasan 70 kiloa. Eli noin 3,5 kiloa on lähtenyt, aloituspainoa kun en mitannutkaan. Senteissä matkaa olisi vielä 3 cm.

Miksi sitten edes dieettaan, jos olen tyytyväinen painooni ja kehooni? Siksi, että saisin leuanvetoja. Kevyempänä se on helpompaa. Toinen suuri syy on, että haluan olla jatkossakin tyytyväinen kehooni. Joulun jälkeen aloitan ainakin puolen vuoden massa/voimakauden, eli ryhdyn nostamaan kaloreita viikon-parin välein hieman ylemmäs, jolloin painokin nousee pikkuhiljaa ja rasvaa kertyy. Haluan olla massakauden aloittaessani sellaisessa kunnossa, että ei kerry turhia ylimääräisiä sitten massakaudellakaan. Tottakai sitä rasvaa pitää tulla, kun se asiaan kuuluu - mutta en mä halua turhia uimarenkaita kerryttää. Eli jos olen tyytyväinen tähän kuntoon, miksi lähtisin tästä suoraan hankkimaan lisää (lihasta, voimaa ja) rasvaa? Kun voisin olla massakaudella tässä kunnossa, kuin olen nyt. Aloittamalla pienemmästä kunnosta.

Noiden syiden vuoksi dieetti siis jatkukoon. Se tulee jatkumaan jouluun asti, sen jälkeen ja uuden vuoden yli. Sitten vaihdan treeniohjelmaa voimapainotteiseksi ja rupean hilaamaan sarjapainoja ylemmäs. Samalla lisäilen niitä kaloreita pikkuhiljaa - saatan tosin lisätä ihan vähän kaloreita ennen jouluakin, jos en halua painon enempää tippuvan.

Olen kuitenkin jo nyt todella innoissani. Mulla on vakaa usko siihen, että onnistun. Niin tässä, kuin voima- ja massakaudellakin. Voimaa lähden hakemaan, mutta ei se massakaan pahitteeksi ole - ja sitä tulee kuitenkin pienissä määrin mukana. Olen jo katsellut kaikkea voimailuun liittyvää netistä, sellaisia juttuja mitä haluan itselleni käyttöön. En malta odottaa :)

Mutta hei, mites se hiihto? Päädyin kuitenkin siihen, että hiihdän mieleni mukaan massa- ja voimakauden yhteydessä. Mun ei kuitenkaan oo tarkotus käydä repäisemässä 2 tuntia hiihtoa päivittäin, niin en usko, että se tekee hallaa. Katsotaan sitten uudestaan jos on tarve.