Hejs.
Olen tällä hetkellä viettämässä toista lepoviikkoa putkeen, tai no miten sen ottaa. Ei ollut tarkoitus, mutta lievä korvatulehdus iski, niin en viitsi rasittaa itseäni kamalasti, jotta korva paranee. Fiiliksetkin olleet sen verran alhaalla, että oikeastaan hyvään saumaan tuli, niin hassua kuin se onkin. Tulee vain kamalan pitkä salitauko - aloitin 5. päivä lauantaina, ja siitä kerkeää kulua sellaiset 16-17 päivää, ennenkuin taas pääsen salille, koska loppuviikosta en kerkeä. Huoh.
Kävin tänään tekemässä ylläpitävän treenin, mutta voimat olivat jokseenkin lopussa. Syynä se yleinen heikotus ja voimattomuuden tunne. Jos lähtisi katsomaan minun treenivihkon merkintöjä, niin on kausia, jolloin joka kerran kohdalla lukee "Voimat poissa, heikko olo" tai muuta vastaavaa.
Tänään luin myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta blogimerkinnän. Tunnistin itseni lauseesta, jossa sanottiin, että vaikka kuinka väsyttäisi, niin päiväunet vain pahentavat. Tätä olen toistellut ties kuinka pitkään. Minulla on milloin mitäkin pientä ongelmaa, jonka vuoksi olen rampannut verikokeissa ja lääkärissä. Selasin siis Omakannan merkinnät läpi - en löytänyt kuin yhden merkinnän, jossa olen maininnut asiasta, koska olen aina unohtanut. Tämäkin merkintä meni näin: "Asiakas ihmettelee, kun heikotusoireisiin ei ole reagoitu mitenkään." Tai jotain sen tapaista, kuitenkin pointti oli, että tätä asiaa ei tutkittu, se oli mennyt sivuseikaksi tutkivalla lääkärillä.
Rupesin siis katsomaan kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita. Aika moni täsmäisi! Selittäisi jopa sen, miksi en haista tai maista paljon mitään. Täytynee tutkituttaa asia.
Mites se sali taasen? Hyvinhän se. Tuloksia tulee jatkuvasti, ja vihdoin jalatkin ovat ohittaneet rinnan tuloksissa. Olen silti yhä todella heikko jalkojen suhteen: Siinä missä normaalisti liikkuvat, salilla muuten vaan kulkevat tutut tekevät kyykyssä pitkiä sarjoja 50 kg:lla, minä teen 5x5 sarjoja 45 kg:lla. Ehkä sitten joskus! Tuntuu vain joskus ihan uskomattomalta, miten surkeassa kunnossa olen yhä, vaikka nyrjähdyksestä on 9 kuukautta. Monesti tuntuu, että edistyn paljon hitaammin kuin kuka tahansa muu, ja se on todella turhauttavaa. Sama koskee niitä leuanvetojakin. En vieläkään saa yhtään, vaikka olen harjoitellut puoli vuotta sen eteen. Miksi mä kehityn näin hitaasti, kun muut viilettelevät normaalipainoillaankin kaukana edellä?
Juoksussa olen edistynyt. Toissamaanantaina oli VPK:n liikuntakerta ja käytiin juoksemassa 15 kierrosta eli 6 kilometriä urheilukentällä. Juoksin sen vähän alle tuntiin. Tarkoituksena oli juosta pk-alueella, ja joka 5. kierros vetää lujempaa. Tätä vauhtia siis menin, ja vasta eilen tajusin, että sehän oli kesän pisin lenkki. :D Tästä lähtien kasvatan sitä juoksumatkaa! Tarkoituksena olisi juosta joka treenikerta 5-8 kilometrin lenkkejä.
Opin myös sen, miksi pk-lenkin jälkeen monissa ohjelmissa käsketään juosta vetoja. Otin tuon 15. kierroksen lopuksi 100 m spurtin, ja jalat tuntuivat ihan uskomattoman kevyiltä! Pitää ottaa tavaksi useammin.
Eräs asia, joka multa on pahasti jäänyt, on kehonhuolto. Vaikka kuinka yritän, ei se vaan huvita. Siinä missä ennen nautin venyttelystä todella ja rentouduin täysin, nykyään se on vain tylsää. Missä välissä näin kävi, ja miksi siitä tuli tylsää? Olen yrittäny katsoa kursseja, mutta ei ollut mitään sopivia. Kaipaan viime talvena Savonlinnassa harrastamaani syvävenyttelyä, siellä rentoutui niin täysin. Mutta nyt minun on otettava itseäni niskasta kiinni, sillä olen tämän kehonhuollon puutteen takia aivan jumissa. Pohkeiden kanssa ei välillä pysty edes juoksemaan. Kun vain keksisin tavan, jolla saisin kaiken kehonhuollon taas mieluisaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti