Olen pyöritellyt Uudenvuoden seutuvilla päässäni paljon eettisyteen ja ekologisuuteen liittyviä asioita, varsinkin veganismia. Muutan Kuopioon ensi kuun alussa, ja sen takia nämä asiat ovat olleet yhä useammin mielessä: Miten saan tavarani Kuopioon kaikkein ekologisimmin ja nopeimmin? Mistä kaikesta luovun? Onko se ja se tavara todella minulle niin tärkeä tai tarpeellinen? Miten ja mitä kautta hankkiudun eroon sellaisista asioista, joita en enää tarvitse?
Noita olen pyöritellyt paljon mielessäni, ja monia muitakin asioita. Eniten pohdituttaa kangastilkut, joita olen kerännyt ja säästänyt. Niin pieniä ettei niistä saa vaatetta, mutta liian isoja roskiin. Samalla tavallahan se on roskana ja jätteenä kaapissani, kuin kaatopaikallakin. Ja Suomessa ei edes ole kunnon vaatekeräystä. Puistattaa ajatella, mikä määrä tekstiilejä menee jo sillä hukkaan.
Eilen päätin, että tämä voisi olla uuden vuoden lupaukseni: Pyrkiä pikkuhiljaa eettisempään ja ekologisempaan elämään. Tässähän ei oikeastaan ole minulle mitään uutta, sillä pohdin asiaa jatkuvasti niin arkisissa valinnoissani kuin pitemmällä tähtäimellä. :D Mutta, ompahan lupaus! Ehkä se siivittää asioita?
Yksi asia, johon minun todella pitäisi kiinnittää huomiota (koska haluan), on pyrkiä täydellisemmäksi veganismin suhteen. Täydellisyydellä tarkoitan sitä, että ulottaisin vegaanisuuden useammille elämän alueille, ja olisin tarkempi asian suhteen. Liian usein olen huolimaton. Usein muistan kysyä tuotteen maidottomuudesta, mutten kananmunattomuudesta. Vasta kananmunan maun suussa maistaessani (hyi) tajuan virheen. Lisäksi olen joskus muuten vain niin huolimaton, että vaikka lukisin pakkausselosteen kolmesti, olen silti saattanut ostaa jotain, jossa on voita tai kananmunaa. Miten tämä on edes mahdollista? Taidan lukea ne tuoteselosteet sen mukaan, mitä itse haluan nähdä..
Toinen veganismiin liittyvä asia on kala. Kyllä, kala. Olen jo vuosia syönyt sukulaisissa kalaa, vaikken itse sitä osta. Viime kesästä lähtien olen joka kerta kylässä ajatellut, että tässä minä tuhoan valtameriä ja viattomia elämiä vain siksi, etten viitsi olla hankala ruokien suhteen. Tänä vuonna tuo on loppu. Voinhan ihan hyvin tuoda omat tofut mukanani, sitten kukaan ei pääse valittamaan siitä, ettei minulle ole ruokaa - se kun on nimenomaan muiden aiheuttama ongelma, ei itseni. Ryhmäpaine.
Olen tähän asti myös syönyt isäni itse kalastamaa järvikalaa, koska se on mielestäni eettisin ja ekologisin lihan muoto, minkä tiedän. Olen ryhtynyt sitäkin miettimään uudestaan: Miksi? Vegaaninen ruoka on kuitenkin eettisempää ja ekologisempaa. Olen usein miettinyt, kumpi on ekologisempaa; itse kalastettu, täten luomu kala, vai kaukomaissa tuotettu, lentokoneella rahdattu soija? Hmm.
Tarkoitukseni on olla ekologisempi myös muuten kuin ruoan suhteen. Olen ryhtynyt miettimään ihan arkisten asioiden tarvetta: En ole ostanut tai hankkinut muovipusseja enää vuosiin (mutta niitä on silti tullut milloin mistäkin) ja välttelen yksittäispakattuja asioita. No, tämä kyllä liittyy ruokaan, mutta olen miettinyt niiden "eko luomu raw"-patukoiden ekologisuutta uudestaan. Ne ovat silti muovipakkauksissa? Miksi?
Vaatetusompelijana vaatteiden eettisyys ja ekologisuus on usein mielessä. Tiedän, miten yleisimmät kankaat valmistetaan, mitkä ovat niiden pahimmat ongelmat ekologisuuden suhteen ja tiedän, etteivät vaatetehtaat ole kovin eettisiä taikka ekologisia. Tämän vuoksi olen pyrkinyt ostamaan kaiken kirpputoreilta jo vuosia, kaiken, minkä vain voin. Ei koske vain vaatteita. Mutta on kuitenkin tekstiilejä, jotka joudun ostamaan uutena, kuten alusvaatteet ja sellaiset asiat, jotka tarvitsen nopeasti enkä satu löytämään sopivaa kirpputorilta. Tällöin voisin ryhtyä tutkimaan paremmin esimerkiksi hamppukankaasta olevat valikoimat. Toinen vaihtoehto on tehdä itse, mutta kun ne Eurokankaan kankaat eivät ole kovin ekologisia tai eettisiä. Minun pitäisi siis saada jostain ihan oikeasti kasvivärjättyä luomukangasta. Mutta mistä? Olen myös etsinyt kirpputoreilta vanhoja tummia lakanoita tai verhoja, joista voisin tehdä haaremihousuja. Harvassa ovat.
Kengät on yksi asia, joka pohdituttaa. Minulla on jalkapohjien ja nilkkojen kanssa ongelmia. Minulla on jaloissa sisäpronaatio, joka paheni huomattavasti nilkan nyrjähdyksen jälkeen. Nilkka ei kääntynyt sisäänäpäin, pikemminkin asento on parantunut sen jälkeen, mutta silti vasen nilkka tuottaa ongelmia yhä useammin. En voi ottaa yhtäkään juoksuaskelta kylmiltään, en edes päkiäjuoksulla, ilman että nilkka kipuilee seuraavat pari päivää. Tämä hankaloittaa myös kenkien löytämistä. Mistä löytäisin vegaaniset kengät, jotka vastaisivat omaa tarvettani? Siinäpä vasta kysymys.
Pienin askelin aion jatkaa, vaikka Kuopioon muutto tuleekin luultavasti olemaan melko iso muutos. Luovunhan lähes kaikista tavaroistani sekä huonekaluistani, ja siellä on enemmän valikoimaa. Kuopiossa on luontaistuotekauppoja, joista saa ekologisia saippuoita ja shampoita. Siinä on hyvä pieni muutos, jota täällä ei voi toteuttaa. Vuoden lopussa sitten nähdään, miten tämä muutos on toteunut. Melko todennäköistä tosin on, etten edes muista, millaista elämäni oli ekologisuuden ja eettisyyden suhteen vuosi sitä ennen; enhän muista nytkään, millaista se oli vuosi sitten. :D Asia on tullut liian luonnostaan, joka on vain hyvä juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti