Eeppinen reissuviikko!

Teetä Kangasniemellä ennen prideä. Olisikohan ollut vihreää teetä maustamattomana, oli hyvää.

Tämä blogimerkintä tulee olemaan epämääräinen matkakertomus, muta tulee myös treeneistäkin pientä juttua. Lukekoot ken haluaa :)

Reissu alkoi 27.6. lauantaina ennen aamu kahdeksaa, suuntana Jyväskylä. Jyväskylästä noukin kaverin kyytiin ja haimme ruokaa, sitten suunnaksi Kangasniemi Pride!

Oikein onnistunut omakuva.

 Ensin näytti, että pridepaikalle ei ole tulossa oikein ketään. Sitten väkeä alkoi kertyä. Lehdistä paljastui myöhemmin totuus: Odotettiin päälle sataa, saatiin alle 300. Mahtavaa! Olin todella iloinen, että ihmiset jaksoivat tulla paikalle niinkin sankoin joukoin, vaikka satoi ihan saavista kaatamalla. Siellä me marssitiin ympäri Kangasniemeä, katsojiakin oli reilusti. Tuntui, että kylän koon perusteella on koko Kangasniemi katsomassa!

Jos haluaa tiivistää tapahtuman lyhyesti: Kuunneltiin pitkä avauspuhe, ja käveltiin kaatosateessa kilometri. Mutta ehkä se tekee siitä niin tunteikasta! :D Olen todella tyytyväinen siihen, että olin mukana ensimmäisessä Kangasniemi pridessä. Mukana oli myös pari kansanedustajaa, toinen Kokoomuksesta ja toinen Vihreistä.

Tapahtuman järjestäjien puhe.

Sieltä matka jatkui Mikkeliin. Kävimme syömässä, vein ystäväni linja-autolle,  ja siitä jatkoin Vehmaskylään tuttuperheeni luokse. Sieltä ei kuvia olekaan, liian tuttu paikka :D Sunnuntaina kävimme toisen ystäväni kanssa torikirppiksellä, josta löysin vielä eräälle toiselle ystävälleni paperisen auringonvarjon. Illalla näin vielä jälleen yhtä toista ystävääni :D Sellainen oli ystäväsunnuntai. 

Maanantaina päästäänkin jo treeniasiaan! Kävin nimittäin Crossfit Mikkelin aamuWODissa vierailemassa. Sainkin kunnon yksityistunnin, kun ei muita ilmestynytkään paikalle. :D Oli heti erilaisia harjoitteita ja mulle uusia liikkeitä. Vaikka pääliikkeet olivat rinnallevetoa, sain alkuverryttelyssä niin juosta, kyykätä kuin tehdä vatsojakin. Loppuun AMRAP, jossa tempausta ja hyppynarua. Kuuma tuli tosiaankin! Oli kesäni toinen päivä, jolloin on yli 20 astetta lämmintä, ja olen tottunut treenaamaan kellarisaleilla. Tuolla ei ihan niin viileää ollut. 

Päivällä teimme sushia ja korjasimme läppärini. Tuntuu ihanalta, kun saa rauhassa kuunnella musiikkia ilman pelkoa siitä, että kone kaatuu. Ainiin, ja voi pitää Facebookin kanssa toista välilehteä. Illalla käytimme vielä koiraa lenkillä, siinä oli viikon ainoa juoksulenkkini. Sekin rento, ystäväni kävelyvauhdin tahtinen.

Oli muuten hyvä patukka! Maapähkinävoin makuinen. Teksti on mitä mainioin.

Seuraavat pari päivää menivätkin Savonlinnassa. Tarkoituksenanihan (mikä sana) oli käydä katsomassa Oopperajuhlien kenraaliharjoitus, kerta ilmaislipun sinne olisin saanut. Näytöksistä mikään ei kuitenkaan osunut tälle viikolle, vaan ne olivat myöhemmin. Ei oikeastaan harmita, viikko oli muuten mahtava. Olisin vain halunnut nähdä korjaamani ja tekemäni (pari kappaletta vain) vaatteet ihan esityksessä. Oopperajuhlien työkokeilu oli mielenkiintoisin työ, missä olen ollut. Harmi vain, että sellainen työ ei sovi minulle pölyreagointini takia.

Majakkaniemen uimaranta Savonlinnassa.

Ne pari päivää Savonlinnassa menivät ystäviä nähden, toria ja kirpputoreja kierrellen, kahviloissa oleskellen. Törmäsin myös ensimmäiseen paikkaan, jossa saa tofujäätelöä palloina kioskilta. Lippakioski oli paikka Savonlinnassa.  

 Ensimmäisenä iltana ennen maatilamatkailun majoituspaikkaani menoa käväisin vielä Majakkaniemen uimarannalla istuskelemassa. Ihan vain nautin ympäristöstä, siitä että olen taas Savonlinnassa. Kerkesin kiintyä tähän paikkaan enemmän kuin lapsuudenpaikkakuntaani, ja viihdyinkin täällä. Piti käydä fiilistelemässä viime kesän muistoja, ja sitä, kuinka kylmää vesi tuolla rannalla silloin olikaan.

Oikea edustuskuva, mutta pitihän nyt joku kuva musta laittaa. En iske silmää, oli vaan ilta-aurinko.

Torstaina ajelin takaisin, koska tajusin, että mun rahatilanteelle on mennyt liikaa rahaa reissussa. Ajelin keskiviikkona takaisin Mikkeliin, sieltä sitten aamulla lähdin.

..En vain osaa ajaa nopeasti. Matka Vehmaskylästä kotia on 3 tunnin ajo. Mulla kesti kutakuinkin 10 tuntia. Tää ei ole uutta. Pysähdyin sentään jokaisella paikkakunnalla paitsi Pieksämäellä matkalla. :D Ainiin, ja eksyin reitiltä, oma vikani kun en suunnitellut etukäteen kunnolla, enkä ollut koskaan ajanut tuolta. LIsäksi mut neuvottiin väärin. Ajoin siis yhteensä 50 km harhaan, mutta mitäs tuosta. Näin uusia paikkoja ja ajelin pikkuteitä. Kävinhän matkalla myös 4 tunnin kyläreissun, ei mulla ihan tuota 10 tuntia pelkkään matkustamiseen mennyt. Ajoin kyllä viime kesänä kahden tunnin ajon 7 tunnissa, hups. Silloin ei ollut kyläreissuja välissä, ainoastaan noita mun pysähdyksiä. Ei ollut kiirettä.

 

 

 

 

Korholan maatilamatkailun aittahuoneen ikkunan näkymät.

Ainiin, eihän se reissu siihen loppunut, toisin kuin piti!

Perjantai-iltana ennen yhdeksää oululainen ystäväni laittoi viestiä, että hei, hänellä on sittenkin vapaata viikonloppuna. Aamukuudelta lauantaina siis suunnaksi Oulu, jossa odottelin kyytiä pari tuntia. Sieltä lähdimme Lumijoelle mökkeilemään.

Lauantaina kävimme kahdella eri rannalla katselemassa merta, enhän sitä kovin usein näe. Sen lisäksi vain olimme, teimme kaikkea pientä puuhastelua ja juttelimme. Illalla tietenkin saunoimme.

Jompikumpi ranta.

Sunnuntaina kävimme lintutornilla meren rannassa, otimme kiikarit mukaan. Se oli totaalinen irtiotto arjesta, siellä vain kylmässä tuulessa, meren ääniä kuunnellessa katselime lintuja ja lähtevää lentokonetta.

Lintutornilta.

Minä ja ystäväni taustalla.

Innostuimme myös leipomaan, joka meille tarkoitti kyllä raakaherkkuja! Teimme itse maapähkinävoita, paahdoimme maapähkinöitä ja teimme raakaneliöitä, joihin tuli sitruunaa, taatelia ja cashewpähkinää. Niistä tuli todella hyviä, niinkuin hyvää ja pehmeää hedelmäkarkkia. Eivät maistuneet yhtään taatelille tai pähkinälle. Maapähkinävoissa dippasimme omenoita ja banaania, nam <3 Illalla lähdin junassa kotia päin ja mietin sitä, miten hieno viikko minulla onkaan ollut. Olen saanut nähdä ystäviä, jotka asuvat kaukana ja joita näen harvoin. Ei olisi paremmin voinut viikko mennä.

Vielä loppuun lyhyesti makukokeiluja!

- Nirwana Vegan -täytesuklaa, olihan sitä pakko maistaa. Oi kyllä, tosiaankin maistui Geishalle, niinkuin on huhuttu. Rakastuin. Valitettavasti tämä jää harvojen hetkien herkuksi, olenhan yliherkkä kaakaolle ja nykyään sokeriövereillekin, hups. Pakko oli silti kokeilla!

- Jalotofu mieto chili-paistopala. En tykännyt. En ymmärrä, miksi tätäkin hehkutetaan. Koostumus oli jauhoinen ja hajosi suussa. Maku ei ollut ihmeellinen.

- Pouttu Kasvisgrilleri -tofumakkarat. Lyhyesti, ihan samanlaisia kuin tofunakitkin, isompia vain. Silti on todella hyvä, että tällaisia saa kaupoista. On jotain paistettavaa saaressa, kun muut paistavat makkaraa nuotiolla! Ja ovathan ne tofunakit lämpimänä hyviä.

-Planti-vaniljajogurtti.  Vaniljaa. Hyvä, vanukasmainen koostumus. Nam nam nam. Tarvitseeko muuta sanoa?